Olen treenannut liian vähän kyylistreenejä tänä vuonna. En anna siitä itselleni piiskaa, sillä minulla on siihen ihan hyväksyttävät syyt, joihin en nyt mene. Olin aikeissa tehdä sunnuntaina kunnon kyylistreenit, mutta tiedostin jo kotoa lähtiessäni, että näin tuskin tulee käymään.
Painetta päin, sano
Keskiviikkoyhteisöllä oli ollut lauantaina IFAA Indoor Round -kisat. Kaverini ampuivat kaikki hienot, ellei jopa mahtavat tulokset. Halusin itsekin saada jonkun pohjatuloksen, jota lähteä parantamaan. Olemme melkein kaikki jo ilmoittautuneet ensi vuoden EM-kisoihin (EIAC 2022) ja jossain vaiheessa pitäisi kai alkaa jo harjoittelemaan kisamuotojakin. Minulla ei ole vielä mitään kokemusta mistään sisäkisoista, jos divareita ei lasketa. Kai sitä on vähän hullu, kun kyylis päällä ilmoittaudutaan suoraan ”isoihin kisoihin”. Pitää kuitenkin muistaa, että ei tämä jousiammunta niin vakavaa ole. En usko olevani koskaan täysin valmis ja tyytyväinen, sillä aina on parannettavaa. Kisakokemusta pitää saada ja mikäs sen hienompaa kuin EM-hallikisat Suomessa!
Huomioita suorituksen aikana
Jouseni ei ole aivan jiirissä, joten nuolet lensivät välillä vähän väpättäen. Toki laukaus oli välillä heikko. Nokin paikka ja jänneväli pitää tsekata. En antanut tämän vaikuttaa tekemiseen, sillä ne ehtii säätää jossain kohtaa myöhemmin.
Aloitin kisan ampumalla yhden viiden nuolen kohdistussarjan tauluun. Sen jälkeen meni tovi, että nuolet alkoivat löytää vähän keskemmälle. Huomasin, että jos jokin sarja oli mennyt hyvin, keskittyminen seuraavaan oli ajoittain vaikeampaa. Varsinkin ensimmäisen puolikkaan jälkeen sen näkee pisteistä 21 -> 15.
Huomasin taantuvani ajoittain vanhaan tapaan ampua katse kohdistettuna tauluun nuolenkärjen näkyessä periferiassa. En halua ampua enää niin, vaan haluan tähdätä kunnolla. Se on toisinaan vaikeaa, koska nuolenkärki on lattiarajassa. Ei kuitenkaan mahdotonta. Tätäkään en ole vielä ehtinyt kyylistreeneissä harjoittelemaan, joten en moittinut tästä itseäni. Kun huomasin mitä olin tekemässä, seuraavan sarjan kohdalla pyrin korjaamaan tilanteen.
Yritin joka kerta keskittyä ensin saamaan vedon tukevasti ankkuriin niin, että painan käden poskiluun alle ja nostan hieman kyynärpäätä korostaen pitoa. Tämä onnistui kohtalaisen hyvin. Välillä nuoli lähti ennen tähtäystä ja toisinaan ehdin tähdätä ihan hyvin. Yksikään suoritus ei ollut täydellinen, mutta en sitä odottanutkaan. Olen tähän mennessä tehnyt kyylistreeneissä impulssien sammuttamista ampuen tyhjään pakkaan, en niinkään tähtäämistä. Jotta saan opetettua päälle, että tauluun on ihan ok tähdätä ilman hätää, on otettava taulu myös kyylistreeneihin. Tätä aion nyt alkaa tekemään enemmän, sillä uskon, että perusimpulssit ovat kohtalaisen hyvin jo hallussa tyhjää pakkaa ampuessa.
Laukaisut eivät tuntuneet rennoilta, taisivat sormet välillä aueta ihan dead release -tyyliin, joten siihenkin nähden sain yllättävän hyvät pisteet. 201 pisteen taso olisi riittänyt 2018 EM-kisoissa mitalikahinoihin. Kisoissa ammutaan kolmena päivänä: ensimmäisenä ja kolmentena tämä sisäkierros ja toisena flint-kierros. Flintiä olen kokeillut kerran seuramme höntsäkisoissa seuran lerppajousella. Sitäkin pitäisi siis harjoitella paljon.
+ En muuten ampunut yhtään missiä, joka sekään ei ole aina niin itsestäänselvää
Takaisin kyylistreenien pariin astetta tyytyväisempänä
Kun kisa oli ohi, ammuin vielä muutaman nuolen tauluun. Oli kiva huomata, että sain tehtyä ne rennosti ilman ennakkoahdistusta. Laukaus lähti puhtaasti ja nuoli lensi aika vaivattoman näköisesti. Tämä on iso muutos ammuntaani, sillä esim. vuosi sitten en olisi varmasti nähnyt tällaista eroa kisanuolen ja harjoitusnuolen välillä. Seuraavaksi keskityn taas kyylistreeneihin vähintään muutamaksi viikoksi. Katsotaan miten asiat edistyvät.
Täältä voit lukea kyylistreeneistä ja täältä mistä kaikki alkoi.
