11. kyylistreeni lounasaikaan. Unohdin ruoan, joten banaani ja sporttipatukka sai riittää. Vähän reilu 1 h ja 73 suoritusta, joista puolet purkuja.
Pakaroiden fiilistelyä ja päätä pystyyn
Ensimmäiset nuolet meni keskittyen enemmänkin asentoon, koska halusin tunnustella jännitänkö vääriä lihaksia, koska selkä kipeytyy nykyään. Sain Maastoryhmän WA-keskustelussa vinkin fiilistellä pakarat, eli jännitänkö niitä. Pakarat ja lonkat selkeästi kyllä puutuivat. Täytyy kokeilla myös eri kenkiä ensi kerralla. En saa tähän selkoa, joten päätän olla taas pohtimatta liikaa. Uskon myös, että kuukausia kestäneeseen selkäsärkyyn on muitakin aiheuttajia.
Jänne osuu edelleen alahuuleen, kuten viime kerralla. Kun käännän päätä ihan huolella, ei osu niin pahasti, ainakaan nenään. Nosta myös se pää! Sekin auttaa. Huokaus. Taas epäolennaista, mutta häiritseehän se vähän, jos jatkuvasti raapii. En saa ratkaistua tätäkään tänään. Onko tämä ollut issue aiemmin? Vai keksinkö alitajuisesti ongelmia, jottei tarvitsisi keskittyä kyylistreenin? Tulee yliopistoajat ja siivousvimmat mieleen.
No en nyt ihan oikeasti usko, että keksin mitään, mutta pitää oppia vähintäänkin valitsemaan taistelunsa. Tuo huulta raapiva jänne on oikeasti vähän huono juttu, eikä selän kipeytyminenkään ergonomista ole. Yleensä ongelma pienenee kun sitä ei mieti. Näin kävi vetokäden nimettömänkin kanssa. Ei se enää kipeydy samanlailla.
Ajoituksen ohjaaman kyyliksen tuuppimista eteenpäin
Mörkö nostaa päätään tänään n. 2,5-3 s kohdalla. Eli sitä on työnnetty nyt suunnilleen sen verran eteenpäin ammuntaprosessissa. Liekö käy nyt vaan niin, että se vaan siirtyy? (Iik!) Loppuuko se ollenkaan, vai löytyykö se aina vaan vähän pidemmältä?
Kun otan katseen suoraan eteenpäin tiettyyn kohtaan pakassa, saan keskityttyä paremmin. En siis tähtää tai yritä osua siihen tiettyyn kohtaan, vaan lukitsen vain katseeni siihen. Sattumalta nuoli aika usein tosin osuu siihen. Koitan saada samaa hyvää tekemistä kuin viime treenin lopussa oli. En aivan saa samaa fiilistä, mutta lähelle kuitenkin.
Meinasin lopettaa kyylislaukaisuun sormen nykiessä jousessa, mutta sain estettyä ja purettua. Hyvä! Heti perään loppuun yksi suht ok suoritus. Onneksi päivään mahtui muutama oikein hyvä suoritus. Impulssi on vielä voimakas. Jatketaan toivottavasti viikonloppuna samaa.
Täältä voi lukea, mistä kaikki alkoi.
[Kuva: Eva Jälkö]
